3.2.2016

Uuden oppiminen ja oman osaamattomuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ovat mielestäni ihmisen perustaitoja. Oman osaamattomuuden tunnustaminen on monelle kova pala, varsinkin opettajakunnalle. Opetan itse tällä hetkellä yhteisöpedaggeille muun muassa kulttuurisia aiheita. Sanon opiskelijoille, että viisaus ja kaikki tieto ei asu opettajanne päässä ja tule sieltä nappia painamalla. Jokaisen on itse otettava tieto haltuun ja prosessoitava opiskeltava tieto sellaiseksi, että sen kokee osaamisena. Opettajuuteni perustuu siihen, että olen itse innostunut opetettavista aineista ja saan opiskelijat tekemään töitä oman osaamisensa eteen.

Tänään aloitin opiskelemaan islamlukutaitoa ja tarkastelen aihetta matkan varrella humanistisen ja kasvatusalan näkökulmasta sekä tarkemmin nuorisotyön lähtökohdista. Olen käsitellyt kulttuurien kohtaamisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kurssilla monikulttuurisuutta erilaisista näkökulmista. Islamlukutaidon opiskelussa minua nimenomaan kiehtoo ajatus kansalaistaidosta, joka on vahvasti sidosttu monikulttuuriseen Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

Islaminlukutaito, kuten muidenkin uskontojen lukutaito, liittyy loppujen lopuksi erilaisuuden kohtaamistaitoon. Kyseessä on taitolaji, jossa kohdataan, kunnioitetaan ja ymmärretään sellaista symboli- ja kulttuurijärjestelmää, jota itse ei edusta. Uskontojen kohtaamisella voidaan tarkoittaa muun muassa sitä, että rohkenee menemään erilaisiin uskonnollisiisn toimituksiin, joka avaa uusia keskustelunaiheita ihmiselle, mikäli malttaa pysyä asenteiltaan avoimena. Uskonnonlukutaito on myös osa globaalikasvatusta, jossa omalla avoimella asenteella pystyy keräämään tietoa sekä jakamaan sitä myös omasta uskonnostaan, toteaa Jyri Komulainen artikkelissaan.

Opetan myös mediakasvatusta, jolla on iso merkitys islamilaisuuden julkisuuskuvassa. Odotettavissa siis mielenkiintoisia teemoja ja keskusteluja. Provosoivalla argumentoinnilla, virheellisillä tiedoilla ja fobian lietsomisella saavutetaan kyllä suuren yleisön huomio, mutta millä hinnalla. Hintana voi olla ahdasmielinen nuoriso, joka siirtää omille jälkeläisilleen samanlaisen taakan kuin sota-ajan sukupolvi ortodokseista, noista "vääräuskoisista ryssistä". Sota-ajan arvet kuuluvat edelleen kotikaupungissani, Mikkelissä ja "ryssän kirkon mäki" nousee ajoittain esille. Kyse on usein siitä, että vaikka saisimmekin tietoa uskonnosta, emme ymmärrä sen merkityksiä ja rakenteita, koska emme uskalla altistaa itseämme avoimeen, tutkivaan tilaan. Taiteilijat ovat tässä poikkeuksia, heidän otteensa uhkaaviin asioihin on rohkea ja ravisteleva, kuten muun muassa Jani Leinonen osoittaa: 

jani leinonen.jpg

Jani Leinosen näyttely Kiasmassa ravistelee kaupallisuuden ja uskonnollisuuden valta-asetelmaa. Kuva: Kirsi Purhonen.2016.

Lähteet

Komulainen Jyri. 2016. Opettajat ilman rajoja. Globaalikasvatuksen ilmiöitä luokkahuoneessa Suomessa ja maailmalla. Kirkon ulkomaanapu. https://www.opettajatilmanrajoja.fi/wp-content/uploads/2016/01/OIR_Globaalikasvatuksen_ilmioita_luokkahuoneessa_Suomessa_ja_maailmalla.pdf. Luettu 4.2.2016.

Länsi-Savo. Fonectan kartta Mikkelissä ryssittelee. 7.10.2014. Luettu 3.2.2016.